Minäkö nostalgiaintoinen? Minäkö palvoisin historian siipien havinaa, penkoisin pölyisiä arkistoja kehräten kaikelle mikä liittyy Menneeseen aikaan? Ei en.

Ja silti surettaa. Paikka joka on oleellisena osana liittynyt muiden mukana myös Minuun ja historiaani poistuu pian ulottuviltani.

Tuttu saunapolku - jota pitkin pienenä saparopäänä hilpaisin pihanperälle kompostia viemään - on kohta Toisten, toiset sitä kulkevat luoden omaa historiaansa niillä tiluksilla.

Mummo antoi vauhtia kiikkerässä pikkukeinussa, aina yritettiin josko pian ylettyisi varpaat puunoksiin asti - ei ne koskaan ehtineet ylettyä.

Pienten pihakuustenpoikasten yli hypittiin siskon kanssa niin että nykyään nuo parimetriset puuressut ovat latvoistaan ihan haaraisia.

Lähilammessa käytiin uimassa ja pelättiin että kosken virta vie - tai toisaalta toivottiin, olisi se silti ollut niin hienoa.

Kylän kiertävä viisikilometrinen lenkki oli pikkutyttö-Terhille kauhistus, aina puolivälin jälkeen alkoi askel painaa. Viisitoistavuotiaana juoksin koko lenkin nauttien tutuista maisemista, ja tuota tietä pitkin on talutettu niin shetlanninponia kuin mäyräkoiraakin (sitä haukkuvaa versiota).

Talon pienessä keittiössä mummo tarjosi palapaistia ja perunoita Batman-lautaselta - siltä samalta josta isäni nuoruudessaan söi. Myöhemmin maalasin keittiön kaappeja äitipuoleni kanssa vihreästä valkoiseksi ja olimme varsin tyytyväisiä selvästi huonoon lopputulokseen.

Mummon luona yökyläillessä sain nukkua 'laivassa'; kaksi nojatuolia työnnettiin yhteen ja syntyi ihana pesä turvallisille unille.

...Kaksikymmentäviisi vuotta on tuo miljöö kuulunut minun elämääni, minun sukuni elämään - ja kohta se on toisten.

En minä tahdo tuomita, millä voisin paheksua sitä että toiset tahtovat lisää neliöitä, työhuoneen, takkahuoneen ja mitä vielä - jos itsekin juuri muutimme tilanpuutteen vuoksi.

En minä ole mikään arvostelemaan toisten valintoja ja tekemisiä, jokaisella kun on se ihan oma elämänsä omine tarpeineen.

Mutta surra minä saan. Ja ottaa (vielä kun hetki on aikaa) tuhat kuvaa noista nurkista, maisemista ja jokaisesta ruohotupsusta.

Ja nähdä vielä kerran omat saparopäiset tyttöni kipittämässä samaa saunapolkua jota itse aikanaan kipitin - ja isäni ennen minua, minun kanssani ja lastenlastensa kanssa.

- Terhi

875962.jpg